Ajatuksia hyvinvoinnista 

10.09.2024
Kiire

Stressi
Väsymys
Univaje
Passiivinen arki
Liikkumattomuus
Epäsäännöllinen ruokarytmi
Ravintoköyhä ruokavalio

 Koetko että jokin näistä sanoista osuu omalle kohdalle? Vaikka tiedän ravitsemuksesta ja liikunnasta melko paljon, aika-ajoin huomaan stressin vaikuttavan syömiseen, ateriavälit venähtävät ja unenlaatu heikkenee. Eikö ole naurettavaa, että vaikka tietää miten pitäisi toimia, tekee silti päinvastoin? Puhutaanpa siitä.

 Monesti hyvinvoinnista käsitteenä puhutaan melko pintapuolisesti. Somessa tunnetut pt:t kertoo kuinka elämänlaatu paranee, jos vaan otat itseäsi niskasta kiinni ja alat treenaamaan ja syömään oikein. Toisaalta ymmärrän senkin, eihän minulla tai muillakaan valmentajilla ole ammattitaitoa tai oikeutta neuvoa muissa asioissa, kuin liikuntaan ja ravitsemukseen liittyvissä. Voimme silti miettiä, miten asiaa lähestymme ja millä sanavalinnoilla. Asiakas on ostanut valmentajalta palvelun, koska haluaa apua juurikin näihin asioihin, joihin ammattitaitomme ylettyy. Kuitenkin julkisesti hyvinvointia yksinkertaistettaessa sanat osuvat myös heihin, jotka kamppailevat esimerkiksi mielenterveysongelmien tai muiden haasteiden parissa. Tällöin ei välttämättä salille jäsenyyden osto edes ole se ensisijainen asia, kaikki on niin yksilökohtaista. 

 Valmentajan ammattitaidon tärkeä osa on ymmärtää asiakkaan tilanne, ja miten sitä tilannetta pitäisi lähestyä. Lähestymistyyli on hyvin erilainen asiakkaaseen, jolle liikunta on ollut aina osana elämää ja nyt pitäisikin saada lisää tehoja irti uudella ohjelmalla, kuin asiakkaaseen joka lähtee ns. ”nollasta” liikkeelle.

 Kuvitellaan siis asiakas, jolle liikunnasta tulee mieleen lähinnä koululiikunnan aiheuttamat epäonnistumisen kokemukset ja sen jälkeen ei elämässä ole ollut säännöllistä aktiivisuustasoa nostavaa harrastusta tai pohjaa tasapainoiselle ruokavaliolle. Pitäisi alkaa liikkumaan, pitäisi korjata syömistottumuksia reilulla kädellä. Olisinko hyvä valmentaja, jos antaisin hänelle treeniohjelman ja ruokavalion käteen ja sanoisin, että eikun treenaamaan vaan! Varmasti olisinkin, jos hänellä, tai kellään meistä, ei olisi velvollisuuksia ja kuormitusta elämässä töistä, ihmissuhteista, taloudellisesta tilanteesta, vastoinkäymisistä tai muista arkeen vaikuttavista asioista. Puhutaan siis ihmisestä, jonka elämäntapa on hänelle se ”normaali” ja ollut kenties aina. Vaikka muutokset tähän elämäntapaan olisivat positiivisia terveyttä, ja hyvinvointia yleisestikin ajatellen, ne silti kuormittavat alkuun, vaatimalla ajatustyötä ja itsekuria. 

 On kapeakatseista ja äärimmäisen välinpitämätöntä sanoa ihmisiä laiskoiksi vain, koska he eivät ole onnistuneet tai halunneet tehdä muutoksia liikunta- tai syömistottumuksiin. Hyvin harvoin ihmiset yksinkertaisesti vaan ovat laiskoja tai haluavat elää ”epäterveellisesti”. 

 Sen sijaan ajattelen itse hyvinvoinnin olevan iso palapeli. Jos kaikki palaset ovat kohdallaan, kokonaisuus on hyvä, mutta jos yksikin pala on väärässä paikassa, ei palapeliä saada valmiiksi. Kaikki siis vaikuttaa kaikkeen. 

 Lohtua tähän tuo se, että usein yhdenkin muutoksen tekeminen vauhdittaa jo seuraavaa ja tuo mukanaan positiivisia vaikutuksia. Jos innostuu liikunnasta, voi se tuoda motivaatiota säännölliseen ja tasapainoisempaan ruokavalioon, ja näiden yhteisvaikutuksena olo on energisempi ja unenlaatukin paranee. 

 Jos siis mietit, mistä ihmeestä aloittaa, tuntuu että kaikkea pitäisi muuttaa, niin neuvoisin että ei väliä, aloita jostain! Seuraavat askeleet auttavat sinut alkuun:

1. Hahmota oma elämäntilanne ja oma arki. Mihin ylipäätänsä itse haluaisit muutosta. Mitkä asiat ovat jo hyvin? Millaiset päivittäiset aikataulut sinulla on, millaista arjenhallintasi on? Mihin haluaisit käyttää enemmän aikaa, kenties harrastuksiin tai ihmissuhteisiin?

 
2. Valitse yksi asia ”muutoslistalta” ja tarvittaessa jaa sekin vielä pienempiin osiin. Esimerkiksi jos jätät aina aamupalan välistä, aloita siitä. Älä edes mieti mitä syödä, syö jotain. Huomiona se, että nyt minäkin yksinkertaistan hyvinvoinnin syömiseen, liikuntaan ja uneen. Muutos voi kuitenkin liittyä mihin tahansa muuhunkin, johon koet haluavasi panostaa enemmän, nämä kolme ovat vain niitä joihin minulla on osaamista. 

 3. Toistoissa on voimaa. Päivä toisensa jälkeen tämä tekemäsi pieni muutos muuttuu helpommaksi ja rutiininomaisemmaksi. Kun koet, ettei sen toteutus vaadi sinulta enää ylimääräisiä pinnistelyjä, voit miettiä, mitä seuraavaksi. 

 Luomalla rauhallisesti ja pitkäjänteisesti pohjan arjelle, jossa jaksamme ja voimme hyvin, saamme muutoksista pysyviä. Tätä pohjaa ei pysty murtamaan vastoinkäymisillä tai vaikeammilla ajoilla, sillä tiedämme aina mihin palata. Samalla opimme, miten nämä vaikeudet meihin vaikuttavat. Minulta katoaa ruokahalu stressaantuneena, mutta tämän tiedostamalla osaan kiinnittää siihen tarkempaa huomiota.